Niinhän sitä luulis että kun muuttaa kolmannen kerran kolmen vuoden sisään, niin olis jotenkin hanskassa se prosessi ja tietäisi mitä pitää tehdä, milloin ja missä järjestyksessä. Mutta ei näköjään. Jokainen tekemistä odottava asia tulee ihan yllätyksenä ja vaikka oon tiennyt muutosta jo jonkin aikaa, niin silti tuntuu että aika loppuu kesken. Se tosin lienee vaan orastavan stressin aiheuttama fiilis, sillä oikeasti mulla on ajankäytön suhteen pullat ihan hyvin uunissa. Oon ensimmäistä kertaa onnistunut siinä, että oon karsinut tavaraa _ennen_ pakkaamisen aloittamista. Ihan kohta olen siinä pisteessä, että jokainen kaappi on käyty läpi ja kun on aika aloittaa pakkaaminen, kämpässä on vain niitä tavaroita jotka lähtevät mukaan. Oletan että se nopeuttaa prosessia huomattavasti, koska se karsiminen ja tavaroiden läpikäyminen on ylivoimaisesti hitain osuus. Oon aikaisemmin asunut pk-seudun mittakaavassa aika leveissä neliömäärissä, mutta nyt neliöt ei lisäänny nykyisestä ja lisäksi säilytystila vähenee. Kellarikomeroa ei enää ole käytettävissä, ja vaatekaappien määrä vähenee kuudesta kahteen. Vaatehuonekin on nykyistä pienempi. Tulin siihen tulokseen, että on huomattavasti taloudellisempaa vähentää tavaraa kuin maksaa neliöistä. Sitäpaitsi ihan naurettavan iso osa mun omistamasta kamasta on ollut ihan turhaa. Ero tietysti vähensi tavaroita samantien puoleen, mutta joka tapauksessa arvioisin että omistan nyt ehkä kolmanneksen siitä tavaramäärästä mikä mulla oli hallussa […]
The post Origamikynnet ja ressihässäkkää appeared first on Wasting Lifestyle.